JOUKKOLIIKENTEEN TEKSTIVIESTILIPUN KEHITTÄMINEN

Tekstiviestilipun käyttö pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

HKL otti tekstiviestilipun käyttöön metro-, raitiovaunu- ja Suomenlinnan lauttaliikenteessä joulukuussa 2001. Marraskuussa 2004 tekstiviestilipun kelpoisuusalue laajennettiin koskemaan metron liityntäliikennettä, satamabusseja, VR:n lähiliikenteen Helsingin sisäisiä matkoja sekä yötaksaa.

Helsingin kaupunginhallitus on esittänyt 12.3.2007 tekstiviestilipun laajentamista koko Helsingin sisäiseen joukkoliikenteeseen. YTV:n hallitus kuitenkin päätti 21.11.2008, ettei tekstiviestilipun kelpoisuutta laajenneta. YTV:n hallitus perusteli päätöstään sillä, että bussinkuljettajilta on pyritty vähentämään rahastamiseen liittyvää työtä eivätkä kuljettajat voi luontevasti todeta tekstiviestilipun voimassaoloa matkustajan kädessä olevasta matkapuhelimesta. Toisaalta kunnollista selvitystyötä väittämän tueksi ei tuolloin ole tehty.

Helsingin joukkoliikennelautakunta edellytti 11.12.2008 selvityksen laatimista tekstiviestilipun nykyisestä käytöstä ja jatkokehittämisestä. Selvitys valmistui marraskuussa 2009.

Tekstiviestilipun tilausmäärät ovat jatkuvasti kasvaneet lipun käyttöönotosta lähtien. Vuonna 2008 tekstiviestilippuja tilattiin yli 3,4 miljoonaa kappaletta ja lipputulot olivat lähes 6,5 miljoonaa euroa. Ennuste vuodelle 2009 on noin 3,8 miljoonaa myytyä tekstiviestilippua. Mikäli tekstiviestilippu kävisi kaikessa Helsingin sisäisessä liikenteessä, tilausmäärä olisi karkeasti arvioiden 5 miljoonaa lippua vuodessa. Mikäli lippu kävisi koko Helsingin seudun liikenteessä, lippujen tilausmäärän voidaan arvioida nousevan lähes 10 miljoonaan lippuun vuodessa.

Tekstiviestilippu vähentää liputta matkustamista erityisesti ruuhkaisella keskusta-alueella ja on oiva lippulaji satunnaiskäyttöön myös esimerkiksi silloin, kun kertalippujen ostajat ruuhkauttavat muut lipunmyyntikanavat ja liikennevälineet esimerkiksi suurten joukkotapahtumien yhteydessä. Esimerkiksi Madonnan konsertin aikana tekstiviestilippuja myytiin yli kaksinkertainen määrä normaaliin päivään verrattuna.

Matkustajien tekstiviestilipusta antama palaute on hyvin positiivista ja lipun toivotaan laajentuvan koko Helsingin seudulle. Tekstiviestilipun käyttäjäkunta on laaja, mutta useimmiten tekstiviestilipun tilaa Helsingin kantakaupungissa asuva nuori (20 – 30 -vuotias) aikuinen raitiovaunumatkaa varten. Tekstiviestilipun käyttö on tyypillisesti satunnaista tai liittyy äkilliseen tai yllättävään tarpeeseen. Tekstiviestilippu korvaa useimmiten perinteisen kertalipun, mutta myös pummilla tai kävellen tehdyn matkan.

Toimenpiteet tekstiviestilipun kehittämiseksi

Laaditun selvityksen ydinasiana ovat lipun kehittämistoimenpiteet. Selvityksessä otetaan myös kantaa siihen, miten näitä kehittämistoimenpiteitä voitaisiin jatkossa tehdä.

1. Lipun tarkastaminen busseissa

Tärkein esille noussut kehittämistoimenpide liittyy tekstiviestilipun tarkastamisen helpottamiseen busseissa. Lipun tarkastaminen busseissa on olennainen kysymys tekstiviestilipun käyttöalueen laajentamisen kannalta. Selvityksen aikana tehdyt haastattelut osoittivat linja-autonkuljettajien negatiivisen suhtautumisen nykytyyppisen tekstiviestilipun tarkastamiseen. Tarkastamista pidetään hankalana ja aikaa vievänä. Vaihtoehdoiksi tarkastustoiminnan helpottamiseksi esitetään tarkastuskoodin yksinkertaistamista (lipun tarkastaminen kuljettajalle helpompaa ja nopeampaa) tai lipun kelpoisuuden tarkastamista lukijalaitteella (poistaa tarkastustoiminnan kuljettajilta kokonaan).

Selvitystyössä käytiin läpi kaikkiaan kahdeksan vaihtoehtoa tekstiviestilipun tarkastuksen helpottamiseksi busseissa, joista neljä (VE1 – VE4) olivat lyhyen aikavälin ratkaisuja ja neljä (VE5 – VE8) olivat pitkän tähtäimen ratkaisuja. Sekä lyhyen että pitkän aikavälin kehittämisvaihtoehdoista löytyi kaksi toteutettavissa olevaa mallia.

Lyhyen aikavälin ratkaisuna esitetään, että kuljettaja tarkastaa matkapuhelimen näytöltä selvästi nykyistä yksinkertaisemman koodin. Vastaava tarkastuskoodi toimitetaan kuljettajalle palvelun tuottajan toimesta.

Parhaiten toteutettavissa olevat lyhyen aikavälin vaihtoehdot ovat VE1, VE2 ja VE 4. Ensimmäinen malli (VE1) perustuu liikennöitsijöille paperina tai tekstiviesteinä toimitettavaan päiväkohtaiseen tarkastuskoodiin. Tämän ratkaisun kustannukset olisivat vähäiset, mutta lipun väärennettävyys helpompaa, koska koodia ei voisi vaihtaa kuin korkeintaan kolme kertaa päivässä. Toinen malli (VE2) perustuu siihen, että nykyistä matkakorttijärjestelmää muokataan siten, että kuljettajalaitteessa on kuljettajalla jatkuvasti nähtävissä voimassa oleva tarkastuskoodi. Neljäs malli (VE4) perustuu tähän tarkoitukseen räätälöityyn laitteeseen, josta kulloinkin voimassa oleva tarkastuskoodi näkyisi kuljettajalle. VE4 olisi kustannuksiltaan Helsingin sisäisen liikenteen osalta noin 100 000 – 150 000 euroa ja pilotoitavissa nopeasti, noin kuukauden kuluessa päätöksenteosta. VE4:ssä lipun väärennettävyys vaikeutuisi huomattavasti, koska tarkastuskoodi voitaisiin vaihtaa tunninkin välein.

Pitkän aikavälin vaihtoehdoista VE 5 ja VE 7 ovat toteuttamiskelpoisimmat. VE5 vastaa lähinnä lyhyen aikavälin ratkaisua VE2, jossa matkakorttijärjestelmän ajoneuvopääte kertoo kuljettajalle tarkastuskoodin. Tämän edellyttämä järjestelmämäärittely tulisikin ottaa huomioon uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän (LIJ 2014) hankintamenettelyssä. Tämän järjestelyn aiheuttamat kustannukset olisivat vähäiset, mikäli määrittelyt otetaan huomioon jo keväällä 2010 tarjouspyyntövaiheessa.

VE7 mukaisessa vaihtoehdossa vaunussa oleva monilukijalaite tarkastaisi lipun automaattisesti ilman kuljettajalta edellytettäviä toimintoja. Tässä vaihtoehdossa tekstiviestilippu olisi aidoimmin osa koko matkakorttijärjestelmää. Samalla lukijalaitteella voitaisiin hoitaa kaikki uuden järjestelmän liputustoiminnot mukaan lukien jopa paperisten lippujen tarkastaminen. Tämän vaihtoehdon kustannukset olisivat investointien osalta noin 0,7 – 0,8 milj. euroa ja ylläpidon osalta vuosittain 50 000 – 100 000 euroa.

Tämän vaihtoehdon kiistaton etu olisi myös se, että uuden sukupolven matkakorttijärjestelmä saisi erittäin monipuolisen lukijalaitteen, jota voitaisiin mahdollisesti hyödyntää uusilla tavoilla koko järjestelmän elinkaaren ajan.

HKL-liikelaitoksen johtokunnan kanta on, että tekstiviestilipun kelpoisuusaluetta tulisi laajentaa. Matkustajat kokevat tekstiviestilipun hyvänä palveluna eikä hyvän palvelun laajentamista ole syytä rajoittaa. Tarkoituksenmukaista olisi laajentaa kelpoisuusalue koko laajenevalle pääkaupunkiseudulle mutta ensi vaiheessa minimissään koko Helsingin sisäiseen liikenteeseen. Laajentaminen tulisi tehdä mahdollisimman pian, samassa yhteydessä kun lipun tarkistusmahdollisuutta busseissa helpotettaisiin VE1, VE2 tai VE4 pohjalta. Mainitut toimenpiteet tulisi toteuttaa vuoden 2011 alkuun mennessä. Lisäksi tulee varautua siihen, että vuodesta 2014 eteenpäin tekstiviestilippujärjestelmä integroitaisiin osaksi uutta matkakorttijärjestelmää.

2. Matkalipuntarkastajien toiminnan helpottaminen

HKL:n tarkastajat törmäävät tekstiviestilippuun useita kymmeniä kertoja päivässä ja väärinkäytöksiäkin havaitaan päivittäin. HKL:n tarkastajat ovat tottuneita tarkastamaan tekstiviestilippua eikä tekstiviestilipun tarkastamista pidetä juurikaan vaikeampana tai hitaampana kuin muiden lipputyyppien tarkastamista. YTV:n tarkastajat tarkastavat melko harvoin tekstiviestilippuja, koska niiden kelpoisuusalue muodostaa vain pienen osan koko tarkastusalueesta. Kun uusi joukkoliikenneorganisaatio HSL aloittaa vuoden 2010 alusta toimintansa, yhtyy molempien organisaatioiden tarkastustoiminta, minkä seurauksena myös nykyiset YTV:n tarkastajat aikaisempaa enemmän alkavat tarkastaa tekstiviestilippuja.

Tarkastajien tarkastustoiminnan helpottaminen tekstiviestilippujen osalta on mahdollista erillisellä kannettavalla lukijalaitteella tai tarkastajalaitteeseen integroidulla lukijalaitteella. HKL-liikelaitoksen johtokunta katsoo, että edellä mainituista vaihtoehdoista vain tarkastuslaitteeseen integroitu lukijalaite voi tulla kysymykseen, koska tarkastustyön sujuvuus kärsisi liikaa erillisiä laitteita käytettäessä.

Matkalipuntarkastajien tarkastustoiminnan helpottaminen ei ole välttämätöntä mutta erittäin hyödyllistä, mikäli tekstiviestilipun kelpoisuusaluetta laajennetaan. LIJ 2014 –hankkeessa tulisikin viipeittä arvioida mahdollisuudet uuden matkakorttijärjestelmän tarkastajalaitteiden kehittämisen osalta.

3. Tietoliikenneviivytysten ja -katkosten vähentäminen

Seuraavan sopimuskauden palvelua hankittaessa on palvelukatkosten sanktiointia syytä harkita sisällytettäväksi sopimukseen.

4. Tiedottamisen tehostaminen

Viestintää ja tiedotusta matkustajille ja liikennöitsijöille on syytä tehostaa selvityksessä mainituin periaattein.

Tekstiviestilipun laajentamisen vaikutuksia

Tekstiviestilipun käyttöalueen laajentamisen yhteiskuntataloudellisia ja liikennöintitaloudellisia vaikutuksia on arvioitu. Laskelmat perustuvat Helsingin sisäisen liikenteen ja koko seudun vuoden 2008 matkustajamääriin ja kertalippujen myyntimääriin. Laskelmissa käytettiin kertalipulla nousevan matkustajan viivytyksenä 8,5 s ja vastaavasti tekstiviestilipulla nousevan matkustajan viivytyksenä 2,5 s, 4,5 s ja 6,5 s. Tarkastelussa poistettiin pääteasemilla tehdyt nousut ja bussien kuormitusasteena käytettiin 17 matkustajaa. Matkustajien ajan arvona on käytetty 8,32 euro/h ja linja-auton ajan arvona 30 euro/h.

Mikäli tekstiviestilippu olisi käytössä koko Helsingin sisäisessä liikenteessä ja kaikki kertalipun nykyisin ostavat hankkisivat kertalipun sijasta tekstiviestilipun, liikennöintikustannussäästöt olisivat nopeutuneiden matka-aikojen johdosta runsaat 250 000 euroa vuodessa ja matkustajien aikasäästöt olisivat runsaat 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteensä säästöt olisivat siis maksimissaan noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä edellyttäisi tekstiviestilipun tarkistamista esimerkiksi lukijalaitteella, jolla tarkastamiseen kuluisi aikaa noin 2-3 sekuntia. Vastaavasti säästö koko pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä olisi maksimissaan 3 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli kuljettaja tarkastaisi liput yksinkertaistetun tarkastuskoodin avulla ja tarkastusaika lippua kohden olisi noin 5 sekuntia, olisi vuotuinen kokonaissäästö Helsingin sisäisessä liikenteessä vajaa miljoona euroa ja pääkaupunkiseudun tasolla reilun 1,5 miljoonaa euroa.

Todellisuudessa säästöt asettuisivat edellä mainittuja maksimiarvoja alhaisemmalle tasolle, sillä kaikki kertalipun käyttäjät eivät todennäköisesti siirtyisi tekstiviestilipun käyttäjiksi. Joka tapauksessa saavutettavat hyödyt kuitenkin olisivat selvästi suuremmat kuin tekstiviestilipun laajentamisesta aiheutuvat kustannukset.

NFC-teknologia –ratkaisu

YTV on aiemmin arvioinut, että tulevaisuudessa tekstiviestilippu korvattaisiin koko seudulla käyttöön otettavalla puhelimeen ladattavalla elektronisella matkalipulla NFC-puhelimien (Near Field Communication, lähialuekommunikointi) yleistyessä. On kuitenkin niin, että lippujärjestelmä NFC-puhelimessa on enemmänkin rinnakkainen matkakortille ladattavien lippujen kanssa. Tekstiviestilippu on taas pikemminkin rinnasteinen kertalippuihin. Tekstiviestilipun keskeinen funktio on korvata satunnaisluonteisessa matkustamisessa käytettäviä kertalippuja. NFC-puhelinten yleistymisestä ei lisäksi ole varmuutta, kun taas SMS- lippu on jo toimivaksi havaittu tuote, joka on käytössä lähes kaikissa matkapuhelimissa. Tämän vuoksi sekä NFC- että SMS-lippujen rinnakkainen kehittäminen on tarkoituksenmukaista.

NFC-puhelinten yleistymisestä ei lisäksi ole varmuutta kun taas SMS-lippu on jo toimivaksi havaittu tuote, joka on käytössä lähes kaikissa matkapuhelimissa.

Jatkotoimenpiteet

Tekstiviestilipun jatkon osalta tulee tehdä päätöksiä seuraavista asioista:

1. Nykyisen palveluntoimittajan (INA Finland Oy) sopimus päättyy kesällä 2010, mutta sopimus mahdollistaa kahden optiovuoden käytön (1 vuosi + 1 vuosi). HKL:llä on perusteet käyttää ensimmäinen optiovuosi, koska palvelun kilpailuttaminen on järkevää vasta sen jälkeen, kun kohta 2 on saatu päätettyä. Lisäksi INA Finland Oy on osoittautunut hyväksi sopimuskumppaniksi ja täyttänyt sovitut velvoitteensa.

2. Kevättalven 2010 aikana HSL:n tulee päättää, missä elinkaaren vaiheessa tekstiviestilippu palveluna on ja mikä rooli tekstiviestilipulla tulee olemaan seuraavan noin viiden vuoden aikana Helsingin seudun lippujärjestelmässä.

3. Jos palvelua päätetään laajentaa, niin kuljettajien tarkastustoiminnan helpottamista tulee lähteä kehittämään lyhyen aikavälin ratkaisuvaihtoehtojen VE1, VE2 tai VE4 pohjalta. Pitkällä aikavälillä vaihtoehto 7 (Multireader) olisi ylivoimaisesti paras ratkaisu ja tämän toteuttamista tulee selvittää uuden lippujärjestelmän lukijalaitteen määrityksiä tehtäessä. Pitkän aikavälin varavaihtoehtona voidaan pitää VE5:tä, jossa hyödynnetään uutta informaatiojärjestelmää.

4. Operaattorisopimusten neuvotteluajankohdasta tulee päättää ja uudelleen neuvotella niin, että lipun välityksen kustannuksia voidaan alentaa. Lisäksi sopimuksiin on syytä sisällyttää palvelukatkoja koskeva sanktiopykälä. Mikäli palvelua päätetään laajentaa esimerkiksi ehtona alemmille operaattorihinnoille, on HSL:n neuvotteluasema oleellisesti vahvempi. Uudet hinnat palvelulle on kuitenkin syytä neuvotella kaikkien mukana olevien operaattoreiden kanssa yhtäaikaisesti.

5. Tulee selvittää mahdollisuudet yhdistää lipuntarkastajien uusiin tarkastuslaitteisiin tekstiviestin lukijalaite.

6. Matkustajien ja liikennöitsijöiden tiedottamista on edelleen kehitettävä.

7. Valtioneuvosto on antanut 1.10.2009 eduskunnalle esityksen maksupalveludirektiivin kansallisesta soveltamisesta. Asian etenemistä tulee seurata.

HKL-liikelaitoksen johtokunta päätti merkitä tiedoksi asiasta saamansa informaation.

Lisäksi HKL-liikelaitoksen johtokunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se kehottaisi Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymää (HSL) kevättalven 2010 aikana

– päättämään, missä elinkaaren vaiheessa tekstiviestilippu palveluna on

– päättämään tekstiviestilipun kelpoisuusalueen laajentamisesta ja sen edellytyksenä olevista lipun tarkastamista helpottavista toimenpiteistä

– sisällyttämään Lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014 -hankkeen määrittelyihin tekstiviestilipun kehittämiseen liittyvät pitemmän aikavälin toimenpiteet.

Lisätiedot:
Lehmuskoski Ville, suunnittelujohtaja, puhelin 310 35097
Riikonen Jarmo, johtava tariffisuunnittelija, puhelin 310 78456

HELSINGIN KAUPUNGIN HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

Jessica Karhu	Rain Mutka
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

LIITE

Selvitys joukkoliikenteen tekstiviestilipun käytöstä ja jatkokehittämismahdollisuuksista